Itkujen itku

Noniin, vähän katsausta tältä viikolta!

Eka kerta valmennusryhmässä maanantaina. Ratsuna oli Juliana, nätti friisiläinen tamma. Laiskahko, tai no paremmin sanottuna hidas pohkeelle, mutta herkkäsuinen ja tosi pehmeä kädelle. Hitauskin jäi pois, jos sen sai vaan heräteltyä. Meillä ei ollut mitään ihmeellistä tehtävää, perusjuttuja. Alussa tehtiin muutamat takaosankäännökset kulmiin, yllättäen Juliana reagoi tosi hyvin pohkeeseen ja ne onnistukin hyvin. Ravissa sai olla aika tarkkana että se liikkui eteen, ja se olikin suurin ongelma tällä tunnilla. Sen lisäksi heti kun tamman sai herätettyä niin pohkeen piti olla tasainen, ja mulla oli ongelmana että sekä kengissä että jalustimessa oli jäätynyttä lunta > liukkaus > jalka ei pysynyt paikoillaan. Laukat suju kuitenkin kaikesta huolimatta tosi hyvin, saan kuulemma olla todella tyytyväinen ja kyllähän ne tuntukin siltä että nyt sujuu :)

Perjantaina irtojuoksutin Darcyn apuohjien kanssa, se oli ihan huippu! Kuunteli ääniapuja sairaan hyvin eikä tarvinnu ees hirveesti heilutella raippaa.

Darcy

Lauantaina laski sitten sekunnissa huipulta pohjaan. Juoksutin Darcyn liinassa ennen selkäännousua ja se oli hieman hidas, mutta muuten yhtä hyvä kuin aina. Riemuitsin myös, koska kentän pohja oli painunut tosi hyväksi eikä Darcy sutinut kertaakaan. Otettiin alussa ihan vaan hetki liinassa, laukoissa tulee esiin edelleen tää mun istuntaongelma että jalat jännittyy ylös. No lähin siinä menemään ilman liinaa vapaasti ja D ei oo ikinä ollut noin huippu! Sain ratsastettua sitä melko hyvin matalaan muotoon ja mun kevennys oli paljon tasaisempaa kuin ennen. Laukattiin myös ekaa kertaa ilman liinaa, sain jopa hetkittäin painettua jalan sinne alas rennoksi minne kuuluukin.
Mutta sitten. Oltiin oikeassa kierroksessa pääty-ympyrällä ja multa tippu jalustin, ravissa vaan. En vieläkään ymmärrä miksi tässä kävi kuin kävi, mutta mun tasapaino horjahti kunnolla vasemmalle. Siinä sitten oikea pohje painui kylkeen ja Darcy tottelevaisena tietysti kääntyi vasemmalle. Mä sukelsin suoraan maahan olkapää edellä, ilmat pihalle ja huusin kuulemma aika kärsivän kuulosesti. Tuntu vähän olkapäässä mutta enemmän selässä, mut kelasin et tottakai se menee ohi ja ihan kohta tuun takasin selkään. No vähän se kipu hälvenikin ja aattelin vaan varmuuden vuoks kokeilla et olkapäässä on kaikki paikallaan. No kas kummaa, vasen solisluu on toiselta puolelta kohollaan. Keskussairaalan "ensi"avun kautta kotiin, solisluu murtunut keskeltä ja vasen käsi kantositeeseen. Tällä hetkellä en pääse sängystä ilman apua pois ja yksikätisenä ei ole mitenkään helppoa.. Mutta kaikkeen pitää totutella, ärsytys on kyllä erittäin suuri sillä tippuminen oli täysin oma mokani.

Maanantaina olin kirjoittanut postaukseen että tulossa ehkä yksi erittäin positiivinen muutos hevoshommiin, mutta se jäi nyt mahdottomaksi 2 kuukauden ratsastuskiellon takia. Itkettää ja ärsyttää niin paljon ettei mitään rajaa, mutta ei voi mitään.
Darcy on nyt myynnissä. Päätös oli varmasti oikea omistajan puolelta ja ymmärrän kyllä, kivaltahan se ei tunnu mutta tää on tullut jo turhan tutuksi. Pääasia että sillä on hyvä ja rakastava koti :)